Uuden ajan ajattelijoiden suuria oivalluksia

1600-luku merkitsee teknologista, tieteellistä ja uskonnollista murrosta Euroopassa - murrosta, joka laskee siemenet teollisille ja poliittisille vallankumouksille sekä myöhemmälle eurooppalaiselle kolonialismille.

Tehokkaammat ruutiaseet hävittävät pienempien ruhtinaiden vallan jäänteet ja päättävät keskiaikaisen yhteiskuntajärjestyksen. Kirjapainotaito laskee kirjojen ja lehtisten hintaa, mikä kannustaa lukutaidon ja oppineisuuden pariin yhä laajemmin - jopa Euroopan varakkaampia naisia myöten. Uudet "muotihuumeet", kahvi, tee ja tupakka, puolestaan houkuttelevat ajattelijoita kokoontumaan yhteen nauttimaan näitä ihmiskunnan historian tehokkaimpina tunnettuja piristeitä. Uskonsotien aiheuttama epävarmuus ajaa ajattelijoita etsimään uusia tapoja tulkita uskoa, maailmaa ja valtiota - ja eurooppalaisen ajattelun vauhti alkaa jättää muiden alueiden älylliset saavutukset varjoonsa.

Luentosarja käy läpi aikakauden keskeisiä nimiä ja kysymyksiä seuraavasti:

8.9. Mitä voimme varmasti tietää: René Descartes ja Böömin Elisabeth
15.9. Naisfilosofien vuosisata: Margaret Lucas Cavendish, Mary Astell ja Anna Maria van Schurman
22.9. Miksi hiljaisuus? Filosofiasta Etelä- ja Itä-Aasiassa 1600-luvulla
29.9. Filosofia ja kristinusko: Francisco Suárez, Antoine Arnauld ja Baltasar Gracián
6.10. Eurooppalainen sivullinen uskontokriitikko: Baruch Spinoza
20.10. Filosofia ja matemaattinen menetelmä: Blaise Pascal, Isaac Newton ja Gottfried Leibniz
27.10. Valtio ja oikeus: Hugo Grotius, Thomas Hobbes ja John Locke

Luennoijana toimii FM, tietokirjailija, opettaja ja käytännöllisen filosofian tohtorikoulutettava Severi Hämäri. Vapaa pääsy.