Syyskuun lukupiiri: Homeroksen Odysseia

Malminkartanon kirjaston syksyn lukupiirikausi käynnistyy Homeroksen eepoksella Odysseia. Kirjastolta on lainattavissa kaikki kolme suomennosta.

Helpoimmin lähestyttävänä pidetään Pentti Saarikosken käännöstä (1972, 307 s.) - Hannu Riikosen sanoin "proosaa, jossa oli toisinaan rytmisiä piirteitä ja alkusointuja". Vaihtoehtona on Otto Mannisen runomittainen heksametrikäännös (1924, 457 s.) sekä Paavo Castrénin teos Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket (2016), jonka sivuilla 179-460 on moderni proosakäännös Odysseiasta.

Helmet-hakutulokset: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=odysseia&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=homeros&type0%5B%5D=Author&join=AND&limit=20

Celia (niille joilla tunnukset sinne):
https://www.celianet.fi/work/138824 (Saarikoski)
https://www.celianet.fi/work/340158 (Castrén)
https://www.celianet.fi/work/138827 (Manninen)

Tilaisuudessa on kahvi-/teetarjoilu. Uudet osanottajat ovat tervetulleita.

Alla tekstinäytteet kaikista kolmesta suomennoksesta.

Otto Manninen (1924, heksametrimitassa)

"Retkiä miehen kekseliään, runoneito, sa kerro,
kauan harhailleen pyhän Troian kaatamatiellä!
Kansat, kaupungit monet nähdä hän sai, tavat oppi,
sai tuta tuskaa mont' ulapoilla, kun eest' oman hengen
taisteli, maalleen matkaamaan koki kumppanit auttaa.
Ei toki kumppanien hän turmaa torjua voinut,
näät tuhon tuottivat itselleen ylimieliset houkat,
kaasivat karjaa, jonk' oli haltiia Helios ylhä;
siksi hän riemuisan palauksen riistikin heiltä.
Noistapa meillekin, Zeun tytär taivahinen, tarinoios!"

"Vaan valon huomensynty kun toi rusosorminen Eos,
vuoteelt, armas nousi Odysseun aaluva, vaatteet
suori jo varrelleen, olusvyöhön vyötteli miekan,
jalkoihin jalohohtoisiin sirot anturat pauloi,
uksest' ulkosi sorjana kuin joku kuoloton aivan."

Pentti Saarikoski (1972)

"Kerro minulle Runotar, älykkäästä miehestä joka harhaili kauan hävitettyää Troian pyhän kaupungin; joka näki monien kansain asuinsijat ja tutustui ihmisten tapoihin; joka merellä koki monet vaivat taistellessaan henkensä edestä ja yrittäessään johtaa miehensä kotiin. Miehiään hän ei pystynyt pelastamaan kaikkensakaan tehden, sillä he tuhoutuivat omaan tyhmyyteensä teurastaessaan ruoakseen auringonjumalan karjaa. Korkea jumala riisti heiltä ainaiseksi kotiinpaluun päivän; aloittaen jostakin, jumalatar Zeun tytär, meillekin kerro näistä tapahtumista."

"Huomenna kohta kun aamun rusko tuli taivaan rantaan, nousi Odyseuksenpoika vuoteelta, puki vaatteet päälleen, ripusti terävän miekan harteilleen, sitoi soreat sannikkaat kiiltävien jalkojen alle ja lähti makuukamaristaan jumalan kaltaisen."

Paavo Castrén (2016)

"Kerro minulle, Laulujen muusa, neuvokkaasta imehestä, joka joutui harhailemaan vuosikausia palatessaan Troijan pyhän kaupungin hävityksestä. Hän näki monenlaisia kaupunkeja ja oppi niiden asukkaiden tavat. Hän sai kärsiä merimatkoillaan monista murheista kamppaillessaan oman henkensä ja matkakumppaniensa kotiin pääsyn puolesta. Yrityksestään huolimatta hän ei saanut pelastetuksi kumppaneitaan, sillä hulluudessaan nämä menehtyivät omasta syystään teurastettuaan taivaisen Helioksen karjaa. Tästä syystä he eivät päässeet kotiin. Kerro meille näistä tapahtumista, oi Zeuksen tytär."

"Kun aurinko nousi varhain aamulla, Odysseuksen jalo poika nousi vuoteeltaan, pukeutui, sitoi miekan olkahihnaan ja kauniit jalkineet virheettömiin jalkoihinsa ja astui huoneestaan jumalan kaltaisena."